Bonjour

Tossa kun hetki sitten siivoilin innokkaasti keittiötä, kuten joka aamu (ja joka aamu se näyttää muuten joltain kaatopaikalta....) niin muistin kaks asiaa, joita kaipaan hyvinhyvin paljon Suomessa - nimittäin astiankuivauskaappi ja roskissysteemi!! Okei, tuntuu vähän tyhmältä kaivata jotain jätteidenhuoltoa Suomesta, mutta siis täällä se systeemi on niin outo ja tyhmä. Noita roskispusseja pitää SÄILÖÄ kotona jossain, koska se roska-auto tulee kerran viikossa, mutta ne roskapussit jätetään vaan tohon tien viereen edellisenä iltana - erillisiä roskakoreja ulkona ei siis tunneta. Joten meilläkin on tuolla kellarissa aina semmosia täysiä neljänkymmenen litran haisevia roskapusseja...

Tulin kuitenkin vaan päivittämään nää hieman haisevat kuulumiset, koska unohtaisin muuten koko asian haha. Lähden tästä ihan justiinsa salille ja sieltä Ellalle suunnittelemaan Rooman-matkaa, jipii! Ajattelin siis ottaa kameran mukaan kerrankin ja tehdä pienen postauksen siitä, millasia mun päivät aina välillä on :) Mukaan lukien siis se, miten paljon mulla on töitä arkipäivänä yms.

Suomi calling!

Varasin viime viikolla lentolipun takaisin Suomeen ja kotiinpaluu tapahtuu tosiaan 17.3, kahden kuukauden, viikon ja viiden päivän päästä! Lento on Lappeenrantaan, koska lento tuli yli satasen halvemmaksi - lisämatkalaukun kera - kun Helsinkiin ja iskä tulee sitten hakemaan mua Lappeenrannasta. Hihii, odotan tota päivää jo kovasti! Vaikka täältä lähtemisessäkin on tietysti huonot puolensa..

Nyt kun Belgia-aika alkaa käymään vähiin niin oon mietiskelly eri asioita, joita kaipaan Suomessa - pieniä tai isoja. Perhettä ja ystäviä tuskin tarvitsisi edes mainita, koska niitä kaipaan tietysti eniten. Varsinkin joitain ystäviä. Nää ei sitten oo missään erityisessä tärkeysjärjestyksessä:

1. Kaipaan sitä, että Suomessa asiat sujuu helposti ja asiat voi hoitaa omalla kielellään. Oon aina ollut kova Suomen kritisoija, mutta täällä sitä huomaa, että on Suomessakin ne hyvät puolensa. Tietää, miten asiat toimii ja asioista on helpompi ottaa selvää.
2. Tästä tullaan siihen, kuinka paljon paremmin esimerkiksi julkinen liikenne on hoidettu Suomessa. Okei, onhan Brysselissä melko hyvä julkinen liikenne (varsinkin tramit ja metro), mutta bussit ja jopa junat kulkevat ainakin pääkaupunkiseudulla paljon useammin ja vähemmän myöhässä kuin täällä.
3. Fazerin suklaat, salmiakki, irtokarkit ja muut hyvät karkit, karjalanpiirakat, rasvaton maito, hyvä kraanavesi, ruisleipä, maitorahka, rasvaton raejuusto, kaurapuuro, marjat, pulla, sämpylät, margariini (täällä on pahoja margariineja ja sen takia en enää laitakaan margariinia leivän päälle haha) on vaan niitä muutamia ruokaan liittyviä asioita, joita kaipaan kovasti!
4. Hyviä TV-ohjelmia, joita ei ole dubattu ranskaksi...
5. Lumi. On niin outoa, kun eletään tammikuuta ja lunta on satanut täällä oikeastaan kerran tai kaksi, ja sekin oli lähinnä räntää. Täällä sataa vaan vettä ja on hirveät myrskyt. Toisaalta on ihan kiva, kun lämpöasteita on viidestä kymmeneen eikä ulkona tarvi jäätyä.
6. Kävely. Suomessa kävellään yleisesti paljon enemmän kun täällä ja ulkoillaan myöskin. Ihmettelen sitä, ettei noiden lastenkaan kanssa mennä ulos ellei oo todella hyvä ilma ja hostvanhemmat ihmettelee jos lähden lapsen kanssa ulos jos esim. tuulee 'kovaa' tai on vähän kylmempää kuin tavallisesti..:D Eipä siinä, että täällä meidän lähistöllä hirveästi vois kävelläkään minnekään ja kun on tuo oma auto niin vielä vähemmän.
7. Kirjastot! Onhan täälläkin kirjastoja, tai ainakin Brysselissä on isot kirjastot, mutta täällä kirjastot ei kai oo läheskään niin suosittuja kun Suomessa.
8. Kunnon eristykset ja tuplaikkunat! Voin sanoa, että ikkunat niiin vetää.. Luojan kiitos mun huoneessa on paksut verhot, muuten olo olis melko jääkalikka.
9. HESARI! Oivoi, mihin mun aivot ja yleistietämys onkaan sulaneet ilman jokapäiväistä Hesaria..
10. Hmm no nyt ei tuu enää muuta mieleen, mutta noita pieniä juttuja on varmasti lisääkin. Mainitaan nyt vielä kerran, että niitä rakkaita ystäviä ja ihania hetkiä niiden kanssa kaivataan! Että odottakaa vaan kun pääsen takas niin musta ei pääse eroon hihi. Ei siinä, onhan täälläkin ihania ystäviä ja ihania hetkiä :)

Voisin lähipäivinä kirjoittaa sitten niistä asioista, joita EN kaipaa Suomessa ja niitä asioita, jotka on mun mielestä paremmin täällä. Huomenna aion mennä pitkästä aikaa salille, oon nimittäin ollu kipeenä viimesen kuukauden silleen on/off ja viime viikolla sain vihdoin antibioottikuurin vaivaan, jota lääkärikään ei osannut nimetä haha (lääkärisysteemi on muuten parempi joiltain osin kun Suomessa). Ja Kiira tulee takas Suomesta, joten suuntaan sen luokse Brysseliin leffa-ja syöpöttelyiltaan. Pitäis myös lukea ensi viikon ranskan kokeeseen, mutta kröhöm jotenkin toi kokeeseen luku ei nyt ihan jaksa innostaa.. Hups.

Christmas in Belgium

Ensinnäkin, hyvää joulua kaikille! :)

Belgiassa joulua vietetään 24.12 kuten Suomessakin - kokoonnutaan perheen kanssa, syödään jouluruokia, juodaan shamppanjaa ja avataan lahjat. Belgiassa jouluna syödään 'parhaimpia' ja kalleimpia ruokia, kuten hanhenmaksaa, lohta, jotkut syö ostereita, kastanjatahnaa (vai mikä onkaan), juodaan shamppanjaa ja tietysti syödään myös perinteisempiä ruokia kuten kalkkunaa ja perunoita. Jälkkäriksi on yleensä ns. joulukakkua, joka muistuttaa ehkä lähiten suomalaista kääretorttua muodoltaa, mutta on sisällöltään ja ulkonäöltään kyllä ihan erilainen eikä yhtään kuiva.

 

 Meidän (muovi)kuusi.

 Alkuruoka: lohitartar ja kylmäsavustettua lohta

 Hirvee kuva, mutta anyway :D Pääruoka: perunamuusia, kastanjatahnaa/pyreetä, endiiviä, kalkkunaa, jotain toista liha/hanhenmaksamössöä ja karpalohilloa

 Ja jälkiruoka, mun lemppari osa namnam.

Jouluaattona hostisän puoli sukua, 30 ihmistä, tuli meille lounaalle ja illalla mentiin viettämään kunnon joulua hostäidin äidin luo, jonne tuli puolestaan hostäidin perhettä. Jouluaaton aamuna teki kyllä ihan hirveesti mieli riisipuuroa ja en oikein saanu joulufiilistä, koska mun jouluun kuuluu kyllä se riisipuuro ja Joulupukin kuuma linja! Lisäksi tuli vähän ikävä omaa perhettä, koska onhan joulu perhejuhla.. Illalla hostäidin äidin luona oli kuitenkin aivan mahtavaa - ne kaikki on tosi mukavia ja ottaa mut huomioon ja kaikki halus varmistaa, että mulla oli mukava joulu. Juotiin shamppanjaa, juteltiin koko ilta ranskaa (sanoin alle 5 lausetta englanniksi!) ja syötiin tosi hyvää ruokaa. Kaiken kaikkiaan tosi ihana joulu hih :) Lähden tästä kohta pikkuserkuille syömään suomalaista jouluruokaa ja 29.päivä vietetään vielä toista, tai oikeastaan kolmatta joulua, hostisän kaikkien lasten kanssa!

Sain hostvanhemmilta yhdet söpöt jouluvalot, jotka asettelin huoneeseeni yhden hyllyn päälle - me likey.

Hello stranger!

On ollut hieman hiljaisenpuoleista (taas), mutta nyt kun mun Belgia-aikaa on jäljellä enää noin 12 viikkoa (MIHIN KAIKKI AIKA ON KADONNUT?!) niin lupaan ja vannon ja I cross my heart and hope to die, että ryhdistäydyn ja alan oikein superpäivittäjäksi.

Aion kirjoittaa enemmän parista kuluneesta kuukaudesta, mutta nyt pikaisesti tärkeimpiä juttuja!

- Sain kun sainkin lähetettyä yliopistohakemuksen Skotlantiin marraskuussa. Torstaina pitää vielä mennä tekemään LNAT-testi Glasgow'n yliopistoa varten. Ilmottauduin myös varmuuden vuoksi Turun oikiksen valmennuskurssille. Odottelen innolla tuloksia Skotlannista, viimeistään maaliskuussa pitäisi kuulua kaikista viidestä yliopistosta joihin hain.
- Ostin synttärilahjarahoilla marraskuussa vihdoin uuden kameran. Kamera on samanmerkkinen kuin viimeksi, Canon IXUS 220, mutta vain hieman uudempi malli.
- Varasin kaverini Ellan kanssa matkan Roomaan tammikuulle - can't wait! Ja helmikuulle varasin lennot Skotlantiin :)
- Lähden Suomeen takaisin siis maaliskuun puolivälissä, enkä helmikuussa, joten 250 days in Belgium venyykin kuukaudella vielä. Oon nauttinut todella paljon mun ajasta täällä, vaikka alamäkiä ja vaikeuksiakin on ollut, enkä tosiaankaan vaihtais tätä aikaa mihinkään. Kuitenkin odotan jo innolla maaliskuuta ja Suomea ja kaikkia ihania ihmisiä siellä! Ja myöskin ruisleipää, hyvää hanavettä, pullaa, salmiakkia, kirjastoja, hyviä tv-ohjelmia... Jään kuitenkin kaipaamaan ihania uusia ystäviä täällä (onneksi moni on myös Suomesta), tätä perhettä ja koko maata.

Ja sitten viimeisimpiin Camillan seikkailuihin. Olin viime viikonloppuna la-su Amsterdamissa ystäväni Kiiran kanssa ja kuten yleensäkin niin eihän matka Camillan mukana suju koskaan ilman kommelluksia. Lähdettiin lauantai aamuna ja kierreltiin kaupungissa Kiiran kavereiden kanssa, jotka oli tullut sinne. Illalla oli tietysti suunnitelmissa juhlimista ja juhlien aloittelua hotellista, mutta koska kysymyksessä olin minä, ei ilta tai koko homma tietystikään mennyt ihan suunnitelmien mukaan.. Olin kaksi viikkoa sitten tosi pahassa mahataudissa ja kuumeessa, joka kuitenkin meni ohi, mutta heikko olo jatkui vielä viikon ja sitten reilu viikko sitten alkoi hirveä yskä. No, lauantaina päivällä aloin tuntea oloa jotenkin heikoksi kun käveltiin Amsterdamissa ja hotellilla olo oli jo ihan kamala. Mikäs siinä sitten kun alkaa oksentamaan alkuillasta kun muut pitää hauskaa ja itkeä taas kun sattuu niin paljon. Kuumekin siinä taas nousi ja voin sanoa, että mun olo oli ihan ka-ma-la. Kuten pari viikkoa sitten kun olin samanlailla kipeä. Kymmenen aikaan illasta olo oli jo niin karsea, että se alkoi jo pelottaa (varsinkin kun olin jo 2vko ollut enemmän tai vähemmän kipeänä) ja ei siinä sitten auttanut kuin tilata taksi ja kurvata Amsterdamin ensiapuun :DD Kuumetta oli semmoset 38.5 astetta, oksetti ja kuvotti ja jouduin odottamaan lääkäriä kolme tuskallista tuntia. Näytin niin kärsivältä, että kanssaodottelijakin kysyi multam, että voiko se jotenkin auttaa kun näytän niin pahalta haha. Pääsin sitten lääkärille, joka sanoi, että epäili keuhkokuumetta aluksi, mutta ei se sitä ainakaan vielä ollut. Lepoa ja särkylääkettä vaan ja jos sama jatkuu niin takas lääkäriin. Eli eikun taksilla hotellille nukkumaan kun kaverit bilettää hulluna jossain ja tulee aamuyöllä takas. No jaa, tuleehan noita. Mutta voin sanoa, että hieman otti päähän.

Viikonloppu oli kuitenkin ihan kiva, koska sain viettää aikaa Kiiran kanssa ja olin poissa lasten itkujen luota. Muistanpa ainakin ikuisesti toisen Amsterdamin reissuni.... Tässä muutamia kuvia, en tällä kertaa oikein jaksanu otella kuvia kun mulla on niitä elokuulta paljon. Laitan huomenna ne kesän kuvat sitten vaikka :)

 Kiva omapose junassa avec Kiira.

 Paras nuudelipaikka WOK TO WALK - saa ite valita nuudelit, täytteet ja kastikkeen. Jos ottaa wok to walk niin sen saa hienoon nuudelipakkaukseen. Omnom. Sori huono kuva..

 Kummankaan naamat ei ollut ihan kauneinta kuvattavaa ja ulkonakin sato aina välillä niin ruoasta oli kivempi ottaa kuvia :) Voin suositella kahviltaa Coffee@last ja sieltä omena-kaneli muffinssia!

 Nammm.

 Siis toi on kyllä pähein ja kolein ja siistein ja paras matkamuisto, mitä voi Amsterdamista olla.... Jos joku ei siis tajunnut, niin sairaalaranneke :D

Niin ja viime perjantaina täällä satoi lunta ensimmäisen kerran! Oli kivaaaa paitsi, että Belgiahan menee aika sekasin lumesta kun eihän talvirenkaatkaan ole täällä pakolliset eikä aurauskalustoa tunneta.. Voitte vaan sitten kuvitella kun yhdistetään hullut belgialaiset kuskit ja kesärenkaat! Jos lunta tulee vähääkään enemmän niin koulut suljetaan, liikenne ei toimi ja ihmiset pysyy vaan turvallisesti omissa kodeissaan. Naurettavaa sanon minä. Kuvista ei tullut mitään maailman parhaita, mutta eipä se haittaa.

Hups

Hehe, oonpa vähän laiska ollut päivittelemään..:D Oon kirjottanut tonne luonnoksiinkin jo yhden tekstin valmiiksi siitä Amsterdamista ja muista kuulumisista, mutta en ikinä saanut lisättyä kuvia siihen, joten senkin julkaiseminen jäi. Laiskako? 

Ja tosiaan kun ei sitä kameraa oo enää niin tuntuu tyhmältä postata vaan jotain juttuja ilman kuvia. Mutta asia kyllä korjaantuu, koska aion ostaa uuden kameran ens kuussa! Lisään kyllä ne Amsterdam-kuvat joskus tässä..

Eipä täällä mitään ihmeitä oo suoraan sanottuna tapahtunu, oon lähinnä heguillu kotona ja kattonu liikaa tv-ohjelmia, käynyt salilla,  nähnyt paljonpaljon ihmisiä, käynyt baareissa, hoitanut perheen vuoronperään kipeinä olleita lapsia (on muuten enemmän kun ärsyttävää jäädä moneks päiväks kotiin homehtumaan kipeen lapsen kanssa...). Nyt mun pitäis saada itteä kunnolla niskasta kiinni ja kirjoittaa mun personal statement Skotlannin yliopistohakua varten - muuten se jää lojumaan kuten tähänkin asti. On vaan niin mukavampaa löhötä sängyllä kattoen 90210 tai Gossip Girliä kun kirjottaa jotain kehumiskirjettä itestä. Mutta pakko vaan tehdä se, sittenpä saan sen hakemuksen viimein lähetettyä.

Päiväthän mulla on nykyään yleensä vapaat klo 9-17; aamulla auttelen pikaisesti pukemaan lapset ja illalla taas autan äitiä syöttämään, kylvettämään ja nukuttamaan lapset. Maanantaisin ja perjantaisin mulla on ranskan tunti klo 13-16.15 ja en hirveesti kyllä tykkää niistä tunneista.. Me edetään ihan uskomattoman hitaasti ja melkein kaikki asiat on kertausta mulle. Yritin vaihtaa ryhmää, mutta seuraavan tason tunteja ei ollut kahta kertaa viikossa ja siitä seuraava taso olis ollut varmaan liian vaikee. Viikonloppusin joudun olemaan siis töissä, mutta viime viikolla olin tosiaan vapaalla torstai-sunnuntai kun iskä ja veli oli täällä (oli kivaa!!) ja sitä edellisenä viikonloppuna sain sunnuntaina vapaaksi. Joten joustoa löytyy kyllä tosi paljon :) Illatkin oon vapaana, jos vanhemmat ei mene ulos ja yleensä joudun vahtimaan nukkuvia lapsia parina iltana viikossa. Ei siis mitenkään liian rankkaa yleisesti ottaen. Tää viikko on vaan ollut tosi raskas kun vauva oli kipeenä ja jouduin olemaan lähes koko viikon (ja nyt viikonlopun) sen kanssa vaan kotona. Sentään perjantaina näin ihmisiä ja illallakin mentiin ulos.

Ensimmäistä kertaa on iskenyt myös vähän koti-ikävä tai siis vähän enemmän kun vähän. On ollut ikävä vanhoja kavereita ja niiden kanssa olemista ja varsinkin puhumista, mutta ehkä siihen on vaikuttanut just se kun oon vaan nököttänyt kotona suurimman osan viikosta. Oon saanut täältäkin kyllä ihania uusia kavereita, että yksinäistä ei sinänsä oo :)

Eipä tässä nyt muuta, yritän ens viikon aikana lisätä ne viimeisimmät kuvat ja semmosta.

Happy days

Viihdyn täällä vähän liiankin hyvin tällä hetkellä. Ei siinä mitään muuten, mutta Suomeen tulo ei innosta tippaakaan ja joka päivä ahdistaa ajatus helmikuusta ja Suomeen paluusta. Yritän olla ajattelematta asiaa, mutta se on vähän vaikeeta kun samalla pitäis ajatella, että minne muualle voisin hakea opiskelemaan kun Suomeen ja järjestellä niitä asioita. Oon pidemmän aikaa miettinyt Skotlantia ja lupasin itelleni, että ens viikonloppuna kirjoitan viimestään personal statementin loppuun ja yritän ahdistella mun entisiä opettajia ja saada joltain suosituskirjeen :D No anyway, katellaan mitä tässä nyt keksii. Ja kai mä sinne Suomeen haen kuitenkin opiskelemaan myös, koska valmennuskurssillekin pitää ilmottautua jo lähikuukausina. Sitä paitsi tuskin mä ees pääsen ulkomaille opiskelemaan.. Joten ei huolta kaverit!

Viikko sitten sunnuntaina sunnuntaina tulin siis takasin mun Hollannin reissulta ja mulla oli niiiin kivaa. Ensin olin Haagissa tiistaista perjantaihin yhden tuttavaperheen luona (vietin viime vuonna viikon niiden luona kun osallistuin Haagissa Model Europian Parliament-tapahtumaan) ja lähinnä rentouduin vaan siellä. Nukuin kymmenen tunnin yöunia, kiersin museoissa perheen äidin kanssa, kävelin ympäri Haagia, kävin merenrannalla ja söin hyvin tietysti. Kaikista ihaninta oli kuitenkin istua puistoissa, lukee ranskankielistä kirjaa, syödä lounasta samalla ja tuntee nenässä alkusyksyn ihana raikkaus. Kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta rakastan syksyä ja ilmat oli niin täydelliset koko viime viikon! Eikä yksin matkustaminen ollut yhtään sen hullumpaa. Oikeestaan oli kiva vaan kuljeskella yksin pitkin katuja ja kuunnella musiikkia samalla tai istahtaa terassille. Viime vuonna suoraan sanottuna rakastuin Haagiin ja sama kävi tällä kertaa. Se taitaa olla mun lempparikaupunki niistä melko monista, joita oon nähny. Tulevaisuudessa olis ihan kiva lähtee sinne vaihtoon tai töihin tai mitä vaan.

 Söin vähän liiankin hyvin mun lomaviikon aikana, mutta tää on ainoo ruokakuva, joka mulla on! Kuumalla kanasämppärilla on hyvä alottaa.

 Kanaalit, puistot ja talot on Haagissa niin kauniita. Haag on mun mielestä paljon viihtyisämpi kaupunki kun Amsterdam ja tietysti siellä on vähemmän turistejakin - vaikka turisteja Haagistakin löytyy vaikka kuinka paljon.

 Joku outo Kiina-näyttely tuolla puistossa :D Toi oli dino, jonka kyljessä luki isolla MADE IN CHINA.

 Luin ton kirjan reilussa viikossa, siis 180-sivua ranskaks! Oon niin ylpee itestäni.

 Toi jättiläislamppukin oli osa Kiina-näyttelyä.

 Vanha parlamenttirakennus.

 Haagin vanhat ratikat on aika symppiksiä, mutta uusiakin sieltä tosiaan löytyy. Julkinen liikenne on ihan huippu Haagissa.

 Toi on yks kauppa yhdeltä ostoskadulta, jossa kaikkien kauppojen julkisivut on suoraan kopioitu Haagin hienoimmista ja kauneimmista (tai erikoisimmista) taloista. Mun tuttavaperheen äiti kerto mulle ton ja mun mielestä se oli ihan huikeen hyvä idea!

 No siis opiskelin myös aika paljon kerrankin kun ei ollu nettiä käytettävissä :D

Haagin rannan hotelli ja kasino mikälie, mutta se on tosi hieno rakennus. En viime vuonna ehtiny käymään tuolla rannalla ollenkaan, mutta onneks nyt suuntasin sinne.

 En ihan ymmärtäny, mikä toi hökötys oli tuolla (ehkä joku akvaario tms), mutta sinne vei pitkä silta, jolle pääsi kävelemään. Mutta se hökötys itessään oli kyllä niin ruma, että huhhuh. Joka tapauksessa oli ihanaa ottaa kengät pois ja vaan kävellä hiekassa, kuunnella samalla musiikkia ja käydä kastamassa varpaita vedessä.

 Ihmiset ui tuolla meressä ja siis sillon aamupäivällä oli ehkä vajaa +20 astetta lämmintä, tuuli ja se vesi oli superkylmää. Eikä niitä uivia ihmisiä ollu vaan muutamaa vaan ihan kunnolla. Vaikka oonkin karaistunu Suomen oloissa niin mitään en inhoo niin paljon kun uimista liian kylmässä vedessä!

 Otin näköjään vaan muutamia kuvia parlamenttitalon sisäpihalta, mutta se on siis iso rakennus, jonka sisäpihalle pääsee kävelemään.

Yllä oleva rakennus on Mauritshuis ja se on toiminu monia vuosikymmeniä taidemuseona. Kävin siellä mun tuttavaperheen äidin kanssa ja se oli kyllä näkemisen arvonen museo. Siellä oli paljon maalauksia kuuluisilta hollantilaistaiteilijoilta, kuten Rembrandt'lta, Vermeer'lta ja muilta. Tunnetuin siellä oleva taulu on varmaankin Vermeer'n Tyttö ja helmikorvakoru.

Perjantai aamuna suuntasin sitten Amsterdamiin, jossa näin Venäjältä kotosin olevan au pairin, joka on tällä hetkellä siis myös Belgiassa. Me tutustuttiin toisiimme facebookin au pair-yhteisön kautta ja täytyy sanoo, että facebook ja se ryhmä on pelastanu mun elämän! :D Laitan kuvia Amsterdamista huomenna ja kerron siitä lisää (lupaan!!), koska tää mun kone jotain vammaa ja kuvien lataamiseen menee ikuisuus.. Onhan tässäkin tullu nyt tarpeeks asiaa haha.

Mainitsen nyt vielä sen, että mun sosiaalinen elämä ja elämä muutenkin kukoistaa tällä hetkellä. Nyt kun lapset on päikkärissä ja mulla on joka päivä vapaata klo 9-17 niin oon nähny monia au paireja eli saanu uusia ihania kavereita, kierrelly Brysselissä, alottanu ranskankurssin ja salilla käymisen ja ties mitä. Sen takia tän postauksenkin tekeminen veny kun mulla on ollu joka päivälle kaikkee mukavaa tekemistä ja tänään sain niin ihanan onnellisuuspuuskan että hymyilin vaan tyhmänä itekseen. Kaikki sujuu mahtavasti täällä ja nautin todellakin olostani, ei vois olla parempaa :)

Goin' ridin' on the freeway

Viime yö oli kyllä jotain ihan muuta. Olin lapsien kanssa yksin kotona, koska vanhempien piti tulla yöllä kotiin reissultaan ja maminou meni jo kotiinsa nukkumaan. Sentään lapset nukku kun unelma, mutta tietenkään mä en sitten saanu unta ja pyöriskelin sängyssä. Vähän ennen yhtä kuitenkin nukahdin ja luulin, että vanhemmat oli tullu takas, koska kuulin jotain ääniä. No kahden maissa herään kun mun puhelin soi ja nään ikkunasta kun hostäiti vilkuttaa siellä - tietenkään niillä ei ollu avaimia mukana ja piti mennä avaamaan ovi. Toi olis vielä ollu ihan fine, mutta en tietenkään saanu unta taaskaan ja olin jotenkin puolivalveilla, koska kuulin kun vauva alko itkemään ennen neljää. Eka aattelin, että se kuuluu mun uneen ja sitten aattelin, että joo ne vanhemmat yrittää saada sitä takas nukkumaan. Nukun siis supertehokkaat korvatulpat päässä niin en kuullu sitä itkua niin paljon, mutta kuitenkin. Reilun puolen tunnin päästä aloinkin jo ihmettelemään, että mikä siellä on hätänä kun vauva vaan itkee ja menin sitten kattomaan. Joo eipä ollu vanhempia näkyvissäkään.. Syötin sitten vauvalle tuttipullon kun en viittiny vanhempia herättää (sen pitäis nukkua jo klo 7 asti aamulla nytten, en tiiä miks se oli niin nälissään) ja kömmin takas sänkyyn. Voitte vaan arvata sainko taaskaan unta. Oli sitten ilo herätä kello 6.30 kun toinen lapsi huutaa ja maata sängyssä taas valveilla. Hohhoijjaa. Luojan kiitos huomenna alkaa melkein viikon loma, nyt alkaa jo ärsyttämään noi lapset niin pahasti taas - varsinkin toi poika huhhuh. Siis eihän mun tarvi ikinä yöllä noita hoitaa, enkä yleensä kuulekaan jos joku inisee. Noi vanhemmat ei ollu kuullu yhtään mitään, koska ne oli unohtanu laittaa babyfonen päälle, mutta ihmettelen kyllä silti kuinka sikeesti ne on voinu nukkua. Mutta siis ihania noi lapset on, varsinkin se vaavi; tarvin vaan vähän lomaa kun oon taas ollu niiden kanssa täyspäiväsesti.

Muuten päivä onkin menny paljon paremmin! Lapset lähti päikkäriin aamulla ja tulee varmaan kohta takasin, joten mä oon vaan kattellu leffoja, pakkaillu ja semmosta. Päivän kohokohta oli, kun käytiin ajamassa hostäidin kanssa aamupäivällä. Saan mun auton käyttöön heti kun tuun sunnuntaina takas Hollannista, mutta kun meillä ei oo aikaa käydä yhdessä ajamassa ennen mun kurssin alkamista niin käytiin ajamassa sitten hostäidin autolla. Olin vähän hermona, koska oon tosiaan kolme kuukautta sitten ajanu viimeks ja kuten oon aiemminkin sanonu, niin ihmiset ajaa täällä kun hullut! Kaikki meni kuitenkin jättejättebra, trés bien ja hostäiti kehu ihan tosissaan, kuinka rauhallisesti ja sulavasti ajan :)

Huomenna lähden siis Haagiin kolmeksi yöksi ja sen jälkeen Amsterdamiin kahdeksi. Saan hostäidin kameran mukaan, enkä todellakaan aio hukata sitä, joten kuvia sitten satelee. Lisään loman jälkeen myös kuvat Brysselistä ja kuvat yhdestä linnasta, jonka luona oltiin kävelemässä viikonloppuna.

Ainiin ja pakko mainita, söin lounaaks niin hyvää leipää, että mun on tehny mieli syyä sitä (ja oon ehkä saattanu syödäki..) sitä koko päivän. En tajuu, miten se voi olla niin hyvää :D Se on niinkun ite tehtyä, mutta oikeestaan vielä parempaa ja suussasulavampaa. Mutta se onkin jotain bioshop-kamaa ja ihan tuoretta. Namnam. Korjaan mun aikasempia sanoja, toi leipä oli päivän kohokohta!

La semaine prochaine! Volgende week!

Les Ardennes & ranskan intensiivikurssi

Viime lauantai-aamuna en edes tiennyt, minne olin menossa vajaaksi viikoksi. En oikein edes tiiä, miksen kysyny edes minne oon menossa haha. Tiesin vaan, että ollaan menossa lasten ja niiden maminou'n eli mummin kanssa jonnekin Etelä-Belgiaan, koska hostvanhemmat lähti lomalle Egyptiin. No, lauantaina sitten selvis, että me matkataan kohti Les Ardennes-nimistä aluetta, joka on tunnettu sen vehreydestä ja kauniista maisemista. Ajettiin reilut sata kilometriä ja tosiaankin, siellä oli niin vihreetä tän sateisen kesän jälkeen, että wou! Paljon peltoja, vehreetä metsää, puroja ja jokia, kukkuloita, vanhoja kivitaloja ja jotenkin kaikki oli tosi rauhallista siellä. Ne metsät varsinkin oli kun jostain leffoista ja niin erilaisia kun Suomessa - ei mitään kuivia kuusia ja mäntyjä (okei, ei kaikki metsät Suomessa oo kuivia kuusimäntymetsiä, mutta you get the picture). Mutta kamerani hukanneena en tietysti saanu tallennettua hirveesti niitä maisemia.. Oli mulla hostäidin vanha järkkäri mukana, mutta en jaksanu raahata sitä aina ulos ja sitä paitsi mun kadotetulla kameralla tuli miljoona kertaa parempia kuvia. Lähinnä otin kuvia lapsista, koska sillä sai otettua hyviä kasvokuvia.

Tänään palattiin takas kotiin ja joka kerta kun tuun takas jostain niin tää paikka tuntuu tosiaan enemmän kodilta jee. Oli ihan kiva viikko, tehtiin paljon kävelyjä ja vierailtiin Durbuy'ssa, jota mainostetaan muka maailman pienimpänä kaupunkina ja se oli niiiin söpö! Kaikista parasta oli kuitenkin se, että puhuin koko ajan ranskaa!! Oon niin ylpee itestäni, että oikein hymyilyttää :D Maminou on tosiaankin alle kuuskymppinen, tosi rento ja meillä oli hauskaa yhdessä tai on vieläkin, koska oon sen kanssa täällä Plancenoitissa vielä sunnuntaihin asti. Joka tapauksessa, se opiskelee englantia samassa kielikoulussa kun mä ja sen englannin puhuminen on melko samantasosta kun mun ranskan, joten se oli täydellistä meille - mä opiskelin ranskaa ja välillä se puhu mulle englantia ja mä sitten korjasin sitä. Ymmärrän kyllä ehkä enemmän ranskaa kun se englantia, jonka takia on myös hyvä, että yritän aina ranskaks sönköttää. Kun hostvanhemmat palaa niin en suostu puhumaan enää enkkua, koska sain mun ranskainnostuksen takas ja oon ahkerasti jaksanu oikein kirjasta opiskella. Harmittaa vähän, että kesän aikana puhuin vaan enkkua, mutta toisaalta opin ymmärtämään ranskaa tosi hyvin ja ehkä se vaatii sen pari kuukautta, että kehtaa alkaa ite puhumaan sitä. Olisin voinu tosin opiskellakin vähän enemmän kesän aikana.. Pärjään kuitenkin ihan hyvin ranskani ja pienen avun kanssa ja päivä päivältä se tulee varmemmaks - tää viikko on niin ollu läpimurto tässä mun oppimistaipaleella mikä lie ja oon kehittyny ihan huikeen paljon. Kunnon viikon intensiivikurssi siis :D

Odotan siis innolla mun ranskantuntien alkamista (maanantaina 5.9) ja sitä ennen aion todellakin pitää tän mun tsemppauksen yllä, koska nyt kun osaa ja uskaltaa enemmän niin ranskan puhuminen on superkivaa. Odotan innolla myös mun lomaa, joka alkaa tiistaiaamuna :) Siitä enemmän vaikka ens kerralla, koska tästä postauksesta tuli taas ihan vahingossa liian pitkä. Mutta äidillekin siis tiedoksi kun kyselit; hyväähyvää kuuluu, kaikki on trés bien ja Camilla tykkää!

Parit kuvat Durbuy'sta (Google)

Paris, part two

Vihdoin sain siirrettyä taas lisää Elinan kuvia omalle koneelle - lisääkin on vielä melkoisen paljon, mutten oo saanu niitä vielä. Lisäilen lopuistakin kuvista joitain tänne jos löydän niiden joukosta helmiä (edit. lisäilinkin jälkikäteen jo tähän muutamia uusia kuvia) :) Tässä tulee kuitenkin muutaman päivän kuvasatoa Pariisista ja näköjään me juostiin yhtenä päivänä joka paikassa kun mulla on samat vaatteetkin Eiffelillä ja Riemukaarella. Näitä kuvia katellessa tulee niin ikävä Pariisia ja tuntuu ihan oudolta, että tasan kaks viikkoa sitten me oltiin viettämässä ekaa iltaa siellä.

No, pääsenpä matkailemaan taas olan takaa, että ei sen puoleen. Nimittäin huomenna lähden tosiaan Etelä-Belgiaan hostäidin äidin ja lasten kanssa viikoksi (hostvanhemmat lähtee lomalle Egyptiin) ja se tarkottaa sitä, etten pääse myöskään koneelle viikkoon. Apua. Melkeinpä heti tuon jälkeen lähden 30. päivä Haagiin vierailemaan ja lomailemaan hostperheen luokse, jossa vietin viikon viime vuoden keväällä kun osallistuin Haagissa Model European Parliament- nimiseen tapahtumaan. Haagin jälkeen suuntaan viikonlopuksi Amsterdamiin, jonne sain seuraa yhdestä toisesta tytöstä, joka on au pairina tässä lähistöllä - how cool is that! Facebook yhdistää.

 Disneylandistä löytyy vielä monia monia kuvia (Elina niitä odotellessa!), mutta tärkein 'nähtävyys' siellä ainakin meille oli toi Prinsessa Ruususen linna. Se oli aivan ihana! Disney oli kyllä kaikin puolin muutenkin mahtava ja oon sitä mieltä, että kyllä siellä pitää jokaisen, jonka lapsuuteen Disney on sisältyny, käydä ainakin kerran elämässään. Kun kävelee siellä niin kaikki muistot Disney-leffoista tulvii vaan mieleen. Mekin muisteltiin meidän lempileffoja ja huomattiin, että Elinan lempparit oli niitä, joihin sisälty eläimiä (Kaunotar ja Kulkuri, Aristokatit, Bambi, Leijonakuningas jne.) kun taas mun lemppareita oli enimmäkseen ne, joissa oli prinsessa ja prinssi.. Prinsessa Ruusunen tietysti ehdottomana lempparina!

 Kuka tiesi, että Pariisista löytyy New Yorkin Vapaudenpatsaan pienoiskoko? No ei me ainakaan. Se näkyy takaapäin tosta ylemmästä kuvasta noiden kahden sillan välistä.

 Kaikki ylläolevat kuvat on siis tietysti näkymiä Eiffel-tornista ja tarkemmin ottaen siitä kakkostasanteelta, joka oli ihan tarpeeks korkee meille. Kävin tuolla toista kertaa ja voisin mennä sinne aina vaan uudelleen - sieltä näkee kaiken vähän enemmänkin.

Älkää kysykö ilmeestä, se johtu Riemukaaresta!

 Kotiasema kullan kallis.

 Vähän heilahtanu, mutta oli niin kivat vaatteet ja kengät, että eipä sillä heilahduksella oo väliä :D

 Notre Dame oli uskomattoman kaunista katseltavaa illalla kun taivas oli ihan tumma ja se tummuus vaan näky noista kaikista raoista ja väleistä. Ihankun ton kirkon takana ei olis muutakun joku musta kangas.

Seine illan pimeydessä.

 Kaikista lämpimin päivä osu varmaan tolle Louvre-päivälle. Sitä ennen oltiin vähän shoppaa vaihteeks ja syötiin ihan sikkehyvät ja huikeen isot omenapiirakan palat omnom, harmi ettei niistä oo kuvaa. Nähtiin me Louvrea sisältäkin vähän ja tietysti Mona Lisa, mutta täytyy sanoo, etten ihan ymmärrä sitä höösäystä siitä - sehän on niin pienikin! Mutta olihan se pakko nähä, että ei sen puoleen :D

Moulin Rougen alue oli melko mielenkiintosta.. Meitä oikeestaan pelotti, kun me käveltiin siellä ja se oli ihan keskellä päivää! En ikinä menis sinne illalla. Käytiin vierailemassa Sacre Coeur'ssakin, mutta sieltä ei nähtävästi otettu hirveesti kuvia.

Loppuun kaunis peilikuva meistä, koska pitäähän nyt ainakin yks peilikuvakin olla kun kahdestaan matkailee. Sitä paitsi musta ja Elinasta on syntisen vähän yhteiskuvia ja tää on jopa melkoisen onnistunut, vaikka itse sanonkin! Tällä kuvalla haluan vielä kiittää Elinaa situation dirtydirtystä (ja muista ihanista sävelistä), kaikista kävellyistä ja eksytyistä kilometreistä, mielenkiintosista metromatkoista, boulangerien löytämisestä ja muuten vaan täydellisestä lomasta Pariisissa :) Ja kiitos kuvista myös!