Aika kuluu trés vite

Ranskan opiskelu tuntuu välillä melko mission impossiblelta. Me puhutaan jo hostmomin kanssa (tai no, se puhuu) enemmän ranskaa ja suurimman osan asioista se sanoo mulle ranskaki. Mun vastaukset vaan yleensä rajottuu johonkin lyhyeen lauseeseen ranskaksi tai sitten selitykseen englanniksi :D Mutta joka päivä opettelen uusia sanoja ja lauseita, kattelen telkkaa ja leffoja ranskaksi ja nyt pitäis oikeesti tsemppaa vielä enemmän. Luojan kiitos mulla on hyvä kielipää ja tunnen kyllä jo, että ranska alkaa avautumaan paremmin, koska koulussa turhauduin vaan kun opeteltiin kielioppia ja oli poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia ja ties mitä turhuuksia. Mutta tosielämässä niitä poikkeuksia ei edes mieti, koska ne tulee puheessa automaattisesti, eikä läheskään kaikkia kieliopin juttuja tarvi osata täydellisesti - vaan niillä tärkeimmillä pärjää paremmin kun hyvin. Tietysti kieliopista pitää osata vähintään perusjutut, mutta enemmänkin se on sitten sen jälkeen kiinni sanaston kartuttamisesta ja siitä että uskaltaa puhua. Mä ainakin meen vielä vähän paniikkiin ja häpeen kun pitää avata suu ranskaksi..

Mitäs muuta kertoisin. Arki sujuu täällä jo ihan hyvin, tuun toimeen lasten ja hostmomin kanssa tosi hyvin. Vaikka lapset on tosi pieniä, tai varsinkin se 3kk vanha, niin oikeestaan se on helpompaa hoitaa ihan vaavia. Ei tarvi kun syöttää, röyhtäyttää, pitää sylissä ja vähän leikkiä. Ja vaavi tykkää ja hymyilee niiiin vallottavasti, että sydänhän siinä sulaa! (tällä hetkellä bébé parkuu viereisessä huoneessa väsymystään, eikä suostu menemään unille..... not so nice :D)

Ikävä tietysti on lisääntyny tässä lähiaikoina - oon nyt ollut täällä tasan kaksi viikkoa (en voi uskoa, miten nopeesti aika on menny!) ja olis kiva jo nähdä kavereita. Varsinkin kun en oo vielä tutustunut uusiin kavereihin niin tuppaa välillä olemaan vähän yksinäistä.. Onneks sentään Skype on keksitty. Mutta huomenna onneks nään mun pikkuserkkuja, jotka asuu vajaan kymmenen kilometrin päässä meiltä! Mennään katteleen vähän Bysseliä wipii.

Kaikille kavereille ja perheenjäsenille siis tiedoksi, että I MISS YOU ALL! Hyvää juhannusta vaan, minäpä viettelen sen Gossip Girlin ja nukkumatin seurassa :)