Back in Belgium

Jippii, eilen saavuttiin vihdoin reilun tuhannen kilometrin jälkeen takasin pieneen Plancenoitiin. Viimeiset 20kilometriä vaan huudettiin, kiljuttiin ja laulettiin hostmomin kanssa autossa ja G yhty meidän huutoon :D Ulkopuolinen olis voinu ajatella, että mitä hulluja siellä autossa oikein istuu.. Olin niin ilonen kun astuin tänne taloon, että oikeen ihmettelin, kuinka kodilta tää tuntuukaan!

Tottakai me nautittiin meidän kuukaudesta Ranskassa ja rakastuin Ranskaan vielä enemmän ja mehän tehtiin vaikka mitä ja vierailtiin paikoissa - toi kuukausi meni ihan tajuttoman nopeesti! Mutta ihan tosissaan se oli tositosi rankkaa. Kahden pienen lapsen kanssa matkustaminen ei todellakaan oo aina mitään herkkua. Varsinkin kun pitää liikkua pitkiä matkoja autolla ja pysähtyä yhdeksi yöksi, purkaa tavarat autosta ja ties mitä. Lisäksi mulle se oli tosi rankkaa sen takia, ettei mulla ollut muuta vapaa-aikaa kun se puolipäivää millon vierailin L'Aiguille di Midin huipulla. Tein siis töitä aamusta iltaan joka päivä. LOMAA ODOTELLESSA!

Menin eilen illalla sänkyyn klo 20.30 ja nukahdin heti, koska edellisenä yönä nukuttiin ehkä viis tuntia, koska G huusi ja itki koko yön hotellissa, jossa oltiin yks yö ton kotimatkan aikana. Not nice. Pysähdyttiin tosiaan yhdeksi yöksi tuhannen kilometrin puolivälissä Beaune'n (Dijonin eteläpuolella), joka näytti taas tosi mukavalta pikkukaupungilta. Me vaan oltiin niin kuolemanväsyneitä, ettei kauaa jaksettu tutkiskella kaupunkia.

Ehdin kuitenkin napata muutamia fiilistelykuvia sieltä!

 L'Hôtel Dieu, joka on Beaune'n kuuluisin nähtävyys. En oikein itse asiassa tiiä, minkä takia, mutta pitää vierailla Wikipediassa..

 Hôtel de Ville, eli Beaunen kaupungintalo, oli tosi kaunis rakennus.

No siinä vähän vielä sitä Hôtel Dieu'ta, en saanu siitä oikein hyvää kuvaa kun se oli niin iso ja tommosen tyhmän rakennuksen takana.

Yhdentoista tunnin yöunet siis takana, mutta voisin jäädä tänne sänkyyn koko päiväksi lämpimän peiton alle varsinkin kun ulkona on perusbelgia sää eli harmaata ja sataa.. Vielä kuus päivää ennenkun saan kunnon lomaa! Mutta Pariisia med Elina kannattaa oottaa ne kuus pientä päivää :)  Ja ilmeisesti mun elokuu menee reissatessa, koska elokuun kolmannella viikolla hostvanhemmat lähtee lomalle kahdestaan ja mä jään autteleen hostäidin äitiä (se on tosi mukava) lasten kanssa ja me mennään viikoksi jonnekin Belgian eteläosaan? En oo oikein vielä selvillä tosta järjestelystä :D Ja elokuun vika viikko tai oikeestaan toka vika mulla on taas lomaa ja meen käymään Amsterdamissa, Haagissa ja Bruggessa. Aika tulee menemään liian nopeesti - kohta oon jo takas Suomessa härregyyd.

ps. Kiitos miljoonasti kaikille, jotka oli lähettäny mulle kortteja ympäri maailmaa! :) Pöydällä odotti kasa kortteja kun tultiin takas ja tulin niistä superiloseks. Merci beaucoup!

Kilometripostaus

Koska oon näköjään melko laiska päivittelemään tätä blogia, vaikkakin lupaan että se on vaan väliaikasta, se kostautuu joka kerta sillä, että mulla on liikaa kerrottavaa ja miljoona kuvaa laitettavana.. Joten, mitä tästä opin? Päivitä useemmin you moron! Oikeestaan mun päivityshiljaisuus johtuu siitä, että mulla on niin paljon asiaa, etten jaksa alkaa kirjottamaan mitään :D

Mutta nyt jaksan, eli täältä pesee. Ollaan oltu tän kuun 17. päivästä saakka hostvanhempien tutuilla Jouques-nimisessä pikkukylässä, joka sijaitsee Marseillen lähellä. Ensin meidän piti lähtee Belgiaa kohti jo viime sunnuntaina, mutta koska ilmat oli peestä siellä päässä niin päätettiin jäädä tänne etelän lämpöön! Me ollaan tehty vaaaaikka mitä - vierailtu monissa pikkukylissä, käyty upeessa eläintarhassa (näin mm. kirahveja), shoppailta Aix-en-Provence'ssa, kierrelty yks päivä Marseillessa ja shoppailtu toinen päivä (tänään ja voin sanoo, että nyt on kyllä alet kahlattu ja rahat tuhlattu hihi) Marseillessa, kiipeilty tai no kävelty kahdella vuorella (toisen nimi on Mont Saint Victoire ja se on tosi kuuluisa kuulemma ja toisen nimee en muista), käyty Marseillen lähellä merenrannassa, ajeltu pitkin yli mutkasia teitä upeelle järvelle, jonka vesi oli ihan turkoosia ja mitä vielä.. Kaiken ton pörräämisen jälkeen voitte vaan kuvitella, että minä, vanhemmat ja varsinkin lapset on ollu yliväsyneitä. Varsinkin kun herään yöllä jomman kumman itkuun ja viime yönäkin meni sitten kaks tuntia ennenkun sain unen päästä kiinni uudelleen.

Oon myös tosi väsyny ja vähän ärsyyntynykin sen takia, ettei mulla oo ollu yhtään vapaapäivää koko tän loman aikana ja oon lasten kanssa aamusta iltaan. No, siihen suostuin, mutta silti välillä ärsyttää niin paljon, että huhhuh. Mutta kaiken kaikkiaan oon ilonen vieläkin siitä, että lähdin tänne ja perhe on tosi mukava ja ymmärtävä :) Tää 'loma' Ranskassa on myös ollu aivan upee, koska oon nähny niin paljon kaikkia asioita, ettei tosikaan! Siitä huolimatta oon helpottunu siitä, että me lähdetään torstaina ajamaan Belgiaa kohti ja saavutaan Belgiaan perjantaina - matka on niin pitkä, että välissä pitää pysähtyä yöksi. Belgia-kodissa on vihdoin omaa rauhaa ja oma huone ja kaikkee kivaa tiedossa. Ja toivottavasti myös uusia kavereita tiedossa..

Tässä tulee valikoituja kuvia eri paikoista ja vaikka haluaisin laittaa kaikki monet sadat kuvat tänne niin valitettavasti joudun karsimaan, mikä on varmaan ihan hyvä vaan.

Seuraavat kuvat Le Puy-en-Velay'sta, jossa oltiin yks yö kauan sitten. Se oli tosi symppis pieni kaupunki.

Kirkon portailta

Kirkon sisältä joku pyhimys, se oli tosi nätti kun oli hämärää ja sitten tossa palo monia kynttilöitä.

Kirkon julkisivu

Vanha kirkko tommosen kukkulan päällä - sekin Le Puy-en-Velay'ssa

Joku pikkukylä lähellä edellistä majapaikka Auzonia, se kylä oli trés sympa!

IHAN KIVA merinäköala suoraan hostäidin kaverin parvekkeelta Välimerelle.. Kelepais!

Saman paikan läheiseltä rannalta, jossa loikoiltiin ja jopa mä sain väriä jalkoihin enkä palanu. Wou :D Se oli muutenkin hyvähyvä päivä :))

Pont Vieux Marseillessa, eli vanha satama. Oli niiin nättiä siinä ympärillä, että ah.

Tehtiin semmonen turisti kaupunkikierros Marseillessa Le Petit Train'illa eli Pikku junalla. Se kiersi rantaa ja tärkeimmät nähtävyydet. Toi on vanha vankila keskellä merta.

Ihan kivoja taloja oli taas siinä rannassa..

Marseillen ehkä kuuluisin nähtävyys, Marseillen Notre Dame. Se oli kyllä tosi hieno lähietäisyydeltäkin ja kaukaakin vaikuttava.

Kuvia eläintarhasta:

Snobi laama

Jotain kenialaisia lehmiä tai jotain:D Mut ne oli aivan ihanan värisiä, tommosia suklaanruskeita!

Hih, mun uus lempparieläin!

Siis kattokaa nyt, täydellinen!

Toi kaula on wou

En ollu ennen nähny myöskään virtahepoa ja hämmästyin kuinka läski se oli!! Siis ihan oikeesti. Jalat oli ihan minimaalisen lyhyet ja keskikroppa ihan tajuttoman iso..

Raukka yksinäinen norsu

Wallaby

Hihii King Julian Madagascarista!

Ja koska tää postaus on tosiaankin jo se luvattu kilometripostaus, niin lisätäänpä tähän sekaan vielä kuvia Mont Saint Victoire'lta, joka on vähän reilu 1000m korkea. Sieltä oli upeet maisemat, vaikkei me edes kävelty kovin korkeelle. Olis ihana vielä joskus mennä kunnolla sinne patikoimaan. Ainoo, mikä mua vähän huoletti oli se, että täällä ja varsinkin siellä on niin kuivaa, että metsäpalovaara on tosi suuri - tosin yks noista tarkasti, ettei sinä päivänä ollu niin suurta vaaraa... Lisäks siellä on kuulemma skorpioneja?! Ja yök ties mitä luonnon ällötyksiä :D Mutta selvisin hengissä ja vaikkei se voittanukaan L'Aiguille du Midi'ä niin hieno se oli.

Ja pari kuvaa siitä ihan älyttömän upeesta järvestä (ei ihan ollu niinku Suomen järvet...), jonka nimi mun pitää kysyä uudelleen noilta! :D Kerron sen sitten heti kun tiiän.

Joo, se vesi oli oikeesti turkoosia.

Taas näkymä noiden hostvanhempien toisten tuttujen parvekkeelta.. Kelepais taas.

Etelä-Ranska

Mulla ei oo hirveesti mitään erityistä kerrottavaa. Päivät kulkee melko samaa rataa - oon lähinnä vauvan kanssa, johon oon jo aivan mahdottoman kiintynyt ja välillä leikin pojan kanssa. Joinain päivinä on vierailtu lähikylissä tai -kaupungeissa ja välillä taas vaan makoiltu altaalla kuuman auringon alla. Siis niinä hetkinä kun lapset on nukkunu.. Huomenna me liikutaan täältä Auzonista (ihan pienenpieni kylä lähellä Montpelliertä ja Nimestä) lähelle Marseillee ton hostäidin kaverin luokse viikoksi ja sen jälkeen onkin aika körötellä takas Belgiaan! Meidän piti vierailla toisellakin hostperheen tutulla, mutta se peruuntukin, joten Belgiassa ollaan luultavasti heinäkuun vika viikko. Odotan jo toisaalta, että pääsee kotiin, koska jotenkin kummasti voin jo kutsua sitä paikkaa kodiksi :)

Vaikka pidän Plancenoitia jo ns. kotina, niin kuitenkin koti-ikävä Suomeen on iskenyt taas vaihteeksi. Ei oikeestaan muuten, mutta lähinnä kavereiden ja perheen osalta - tai no, ruisleipää, karjalanpiirakoita, rasvatonta maitoa, hyviä tv-ohjelmia ja muita turhia juttuja on myöskin jo ikävä! Että Elinalle vielä terveisiä, että sitä ruisleipää ja karjalanpiirakoita ois kiva saaha tuliaisiks Pariisiin.. Ei siinä, leipä on täällä kyllä ylihyvää, mutta ei patonkiaka ja vaaleita leipiä nyt ikuisesti jaksa mussuttaa.

Tässä tulee nyt kuitenkin vähän etelän kuvasaldoa! Kuvia yhdestä pikkukaupungista Puy-en-Valeystä tulee seuraavassa postauksessa. Mutta me oltiin siellä siis yksi yö ennen tänne Auzoniin tuloa; se oli tosi symppis kaupunki ja siellä monet Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreittiä kävelevät pysähtyy tai se on sillä reitillä ja niitä kävelijöitä näkykin tosi paljon. Alhaalla on kuvia kaupungista nimeltä Uzés, jossa me käytiin toissapäivänä, joka oli myöskin aivan superihana keskikokonen kaupunki. Ah, rakastan vaan niin Ranskaa! Lopuks on pari kuvaa Pont du Gard:ista, joka on osa roomalaisten 2000 vuotta sitten rakennuttamaa akveduktia, eli vesijohtoa. Se kulkee Gard-joen yllä ja se on 49 metriä korkea ja 275 metriä pitkä ja toi silta kuuluu yksiin Ranskan kuuluisimmista nähtävyyksistä ja näkemisen arvonen se olikin! En voi uskoa, että pari tuhatta vuotta sitten on pystytty rakentamaan tommonen valtava silta..

Join tuoreen melonituoremehun, joka puristettiin siinä silmien eessä ja oli muuten namnam

Tota aukeaa ympäröi tommoset puut joihin rakastuin heti!

Joku museo ja kirkko tossa oikeemmalla

Kiva oranssipää ja meikitön naama... Onneks kampaaja-aika odottaa kahen viikon päästä.

Pont du Gard

Gard-joki kuvattuna sillalta

ps. Tänään yks tuttavaperheen jäsenistä kehu mun ranskaa! Että se oli oikein vaikuttunut mun ranskantaidoista kun se kuuli kun puhuin noille kahdelle lapsoselle aamupäivällä ranskaa kun leikin niiden kanssa. Koska aikuisten seurassa ujostelen ranskan puhumista aika paljon.. Olin tietysti että pöhpöh ja kiitos, mutta oli se kiva kuulla etten ainakaan ihan toivoton oo ja ettei ääntäminen oo ehkä mitään maailman hirveintä 8) Ehkä nyt kehtaan alkaa puhua ranskaa enemmän!