Kello on pari minuuttia yli puolenyön ja nyt voin sanoa, että lähden tällä viikolla. Totta puhuen, mun olo ei ole mikään niin excited enää tosiaankaan..:( Ylioppilasjuhlissani tajusin edes vähän sitä tosiasiaa, että mä tosiaan lähden ihan kohta ja melko pitkäks aikaa vielä (ja toisaalta lyhyeks, mutta tällä hetkellä 8 kuukautta tuntuu sadalta vuodelta). En vieläkään tosin sisäistä koko asiaa, mutta vähän se iski vasten kasvoja. Olo on tosi haikee ja lähtö ei huvita tällä hetkellä yhtään.
Yritän kuitenkin ajatella tän asian hyviä puolia, mutta tuntuu etten pysty edes muistamaan, että minkä takia alunperin halusin lähteä ulkomaille?!! Näistä viimeisistä päivistä tulee varmaan ihan tuskaa - unta ei tule ja stressaan lähtemistä ja mietin vaan sitä, kuinka ikävä mulle tulee kaikkia. Varsinkin tiettyjä ihmisiä.
No joo, toivon, että kukaan ei unohda mua totaalisesti ja onneks nykyaikana Facebookin, skypen ja tän blogin kautta voi pitää niin hyvin yhteyttä :D Kyllä mä varmaan pärjään siellä Belgiassa tai ainakin toivon niin! Mutta kuten iskä sano, niin voin lähtee kotiin vaikka samana päivänä kun vaan meen ja ostan lentolipun.
Paitsi että mähän en millään maitojunalla tuu kotiin! :D
Heeei! :)
VastaaPoistaVahingossa löysin tän ja luin tän ensimmäisen, niin kerronpa vähän omia fiiliksiäni! Olin viime kesänä aupparina Barcelonassa (tai oikeestaan 30km keskustasta Sitgesissä) ja oli aivan MAHTAVA kesä. En vaihtais mihinkään, oikeasti.
Just nyt on ylppärit takana, ja päätettiin reilu kuukausi sitten että meen tänäkin kesänä pariksi kuukaudeksi. Viimeset pari viikkoa on ollut niin kivoja täällä Suomessa, kavereiden kans ja juhlat ja kaikki. Nyt siis tuli sellanen fiilis, että eiii en halua lähteä. Jää taas kaikki kesäjutut täällä väliin.
Sitten toisaalta kuitenkin kun aattelen mikä kaikki kiva mua siellä oottaa, niin tietenkin oikeasti haluan sinne. Päätin että ne pari kuukautta (ja sulla ne 8kk) on oikeasti niin lyhyt aika mun elämästä, että ei ne oikeet kaverit oo viimekskään hylännyt. Eikä tarvi varmasti nytkään epäillä... Ja sitten taas ollaan tuhat kokemusta rikkaampia, usko tai älä.
Käännä nyt vaan ajatukset niin positiivisiks ku pystyt, kattelet kuvia ja muuta niin kyllä se siitä. Ite ainakin teen niin. :D Tsemppiä, kyllä selviät ihan varmasti! Etkä kyllä tule katumaan... Mun kaveri oli viime kesän Luxemburgissa ja kävi sieltä sitte Belgiassakin. :) Keep calm and don't panic, just niin.
Elli
Moikka Elli ja kiitos tosi paljon sun pitkästä kommentista! :)
VastaaPoistaKiva kuulla toisten kokemuksia ja varsinkin positiivisia sellaisia. Onhan se tosiaan totta, että Suomi ja kaverit kyllä odottaa ja varmaankin kun tulee takas reissusta niin tuntuu, että aika on mennyt tosi nopee! Ajattelemalla lähdön ja tulevan ajan hyviä puolia niin innostun hirveesti ja odotan lähtemistä - mutta sitten kun pitää oikeesti hyvästellä ihmisiä niin yhyy.
Mutta kuten sanoit niin ajatellaan molemmat positiivisia juttuja niin eiköhän se siitä.. :D Pidä säkin superhauskaa taas Barcelonassa (oon aina halunnu käydä siellä)!